Inhoan Häntä. Todellakin inhoan Häntä! Tässä taas riitelemme. Jostain tyhjänpäiväisestä kehkeytyi iso riita ja nyt Hän nukkuu ja minä olen vittuuntuneena koneella. Tai sitten Hän runkkaa. Hän runkkaa aina silloin, kun haluaa loukata minua, mutta en välitä. En todellakaan. Minulle on ihan sama! Hemmetin paskiainen.

Nyt ottaa päähän kaikki asiat. Hän eniten. Mistä minä olenkaan löytänyt noin saamattoman miehen itselleni? Miehen, joka vain tykkää ärsyttää, kun minulla on huono päivä. Miehen, joka ajattelee etusijalla aina omaa autoaan ja ystäviään kuin kotia ja minua. Joka riidan jälkeen käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ensin Hän aiheuttaa minulle pahan olon ja ajaa sängystä pois ja sitten alkaa viiden sekunnin päästä kuorsaamaan tyytyväisenä.

Joskus minä ajattelen, etten enää koskaan jaksa Häntä. En minä tiedä, haluanko muuttaa Hänen perässään opiskelemaan. Riidan jälkeen varsinkin ajattelen noin, joskus muulloinkin. Jaksanko minä katsoa sellaista miestä, joka ei tee kodin hyväksi mitään ja joka pitää minua itsestäänselvyytenä?

Kuitenkin minä tiedän, että huomenna olen taas yhtä rakastunut kuin tänään aamulla. Ja sekin ärsyttää. Miksen osaa olla pitkävihaisempi? Haluaisin olla.

Vituttaa seurustelu juuri nyt. Vituttaa koko ukko!!